Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan verottajan tapa tehdä automaattisesti verotuspäätökset on perustuslain vastainen. Tästä uutisoi mm. Helsingin Sanomat sekä Yle. Päätöksen pohjalla on tapauksia, joissa verovelvolliset ovat saaneet sekavia päätöksiä verotukseensa. Helsingin Sanomien uutisen perusteella vaaditaan läpinäkyvyyttä siihen minkälaisia algoritmeja verottaja käyttää päätöksiensä tekemiseen.
Automaattinen päätöksenteko kuulostaa tulevaisuudelta – tai oikeastaan nykypäivältä. En keksi kovin montaa syytä sille miksi jonkun ihmisen pitäisi tuhlata arvokasta ihmisresurssiaan minun tulojeni ja muiden verotettavien asioiden katsomiseen. Helsingin Sanomien uutisessa todettiin, että jos verottaja luopuisi automaattisesta päätöksenteosta heidän olisi palkattava 2000 virkailijaa lisää.
Automaattisen päätöksenteon ongelmallisuus apulaisoikeusasiamiehen mukaan perustuu siihen, että ketään yksittäistä henkilöä ei voida laittaa virka- tai rikosoikeudelliseen vastuuseen tehdyistä päätöksistä jos ne on tehty automaattisesti. Päätöksenteon automaattisuus on kuitenkin jo standardi monilla aloilla: yhteiskunnan on pysyttävä samassa kehityksessä mukana kuin yksityisten toimijoiden, muuten riskinä on että yhteiskunnan kehitys pysähtyy jollekin asteelle. Näen ongelmallisena yhteiskunnan, jossa jotkut toimijat hyödyntävät uutta teknologiaa kun taas valtio, peläten ja penäten vastuullista henkilöä, jättäytyy kehityksestä pois.
Mielestäni päätöksenteon vastuu, kuten hallintolaissa todetaan, voidaan saavuttaa myös automaattisessa päätöksenteossa. Uskaltaisin jopa väittää, että koneella tehdyt päätökset ovat kansalaisten tasavertaisuuden kannalta parempia kuin ihmisten tekemät päätökset.
Automaattisen päätöksenteon ongelmana näen sen, että automaation tapaa tehdä päätöksiä ei täysin ymmärretä. Verotuspäätösten tapauksessa uskon, että päätökset tehdään hyvin deterministisesti eli ennaltamäärättyjen sääntöjen mukaisesti enkä usko, että päätöksien tekemisessä tarvitaan esimerkiksi tekoälyyn liittyviä menetelmiä, joiden selitetettävyys voisi olla vaikeaa hahmottaa. On tärkeää myös muistaa se, että automaationkin on luonut joku ihminen, ei mikään maaginen kone.
Samalla tapaa kuin tekoälyn selitettävyyden problematiikkaa voi lähestyä pragmaattisesti, myös automaattinen päätöksenteko voidaan mielestäni saada virkavastuun piiriin fiksuilla tavoilla.
Ensimmäinen askel on suhtautua automaattiseen päätöksentekoon niin, että säännöt ovat selkeästi ja avoimesti määriteltyjä. Se, joka säännöt asettaa on myös vastuussa siitä että ne toteutuu oikein. Avoimet ja selkeät säännöt on tärkeää kommunikoida kansalaisille siten, että ”Pihtiputaan mummo” ymmärtää ne sekä niin, että esimeriksi yksittäinen ohjelmoija voisi toteuttaa säännöt ja testata niiden toimintaa. Mielestäni tämänkaltaisissa julkisissa hankkeissa logiikan olisi oltava hyvin avointa.
Automaattisten päätöksentekojärjestelmien olisi oltava myös hyvin testattuja. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta nähtävästi se ei ole aivan niin jos järjestelmään ei lainvalvoja luota.
Asiakkaan elikkäs kansalaisen oikeusturvan näkökulmasta keskeistä on se, että järjestelmän tekemät päätökset sekä mahdolliset siihen liittyvät muutokset ovat jäljitettävissä. Lisäksi loppukäyttäjän kannalta on tärkeää se, että asiakas voi itse luottaa siihen että on syöttänyt kysytyt arvot oikein palveluun: tämä vaatii käyttöliittymältä enemmän samaa henkeä mitä Google ja Apple tarjoavat käyttäjilleen ja vähemmän sitä hengenahdistusta jota vaikka talousahdinkojärjestelmät tarjoavat.
Viimeinen seikka on se, että automaattiseen päätöksentekoon ryhtyviltä virkamiehiltä on myös vaadittava it-alan osaamista. Vaikka päätökset mielestäni pitää automatisoida mahdollisimman pitkälle, niin tätä ei kuitenkaan pidä kehittää sillä kustannuksella että ulkoistajat eivät tiedä mitä ovat tekemässä vaan pystyvät rauhallisesti, järkevästi ymmärtämään sen mitä automaattiseen päätöksentekoon vaaditaan.
Ei lopeteta automaattista päätöksentekoa siihen, että on sattunut virheitä: opitaan virheistä, kehitetään järjestelmiä paremmiksi ja muistetaan että ihminenkin tekee virheitä.
