Arkkitehdillä on perinteisesti (tai siis modernissa maailmassa, ennen atk-härveleitä) tarkoitettu henkilöä jonka tehtävänä on suunnitella rakennuksia sekä erilaisia infrastruktuureita. Arkkitehdin tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennukset ovat hyvännäköisiä, sopivat ympäristöönsä, ovat toiminnalliisia käyttäjilleen sekä rakennettavissa.
Digitaalisena aikana arkkitehti-termiä on alkanut käyttämään myös it-alan henkilöt. IT-alalla arkkitehtuuri tarkoittaa tyypillisesti sitä, että mietitään joko organisaation isompaa it-kokonaisuutta tai jonkin ratkaisun tai ohjelmiston rakennetta. Organisaation tasolla arkkitehtuuri on tyypillisesti kokonaisarkkitehtuuria, jonka avulla määritellään suuntaviivat sille miten ja millaisia ratkaisuja organisaatiossa käytetään.
Jossain tapauksissa arkkitehdeiksi kutsutaan myös asteen pari nokkelampia kehittäjiä, jotka tietävät paljon tekemisestään ja osaavat neuvoa vaikkapa muita tiimin jäseniä ja se on aivan täysin arkkitehtuuria – niin kauan kuin henkilö todella ohjaa ja auttaa tiimiään.
Arkkitehtuurityö digitaalisena aikana on mielestäni ennen muuta johtamista ja arkkitehtien on suhdaututtava rooliinsa siten, että he ovat nyt johtajia. Arkkitehdin tärkein työväline on kuvaannoillisesti kynä ja paperi: arkkitehtien pitää ottaa kantaa niihin suuntaviivoihin, joita hänen ohjaksissaan olevan järjestelmän kehittämiseksi tarvitaan.
Konsulttitalot tarjoavat usein projekteihin arkkitehtejä, joiden tehtävä on pähkiä päänsä puhki asiakkaan ongelmissa ja tuotava esiin ehdotuksia siitä, mitä milloinkin kannattaisi tehdä. Jokaisella organisaatiolla pitäisi kuitenkin olla myös omat arkkitehtinsä, joiden vastuulla on huolehtia siitä että kehitys menee haluttuun suuntaan halutuilla raameilla. Varsinaista arkkitehdin titteliä ei tarvitse välttämättä olla, etenkin jos organisaatio on pienempi, mutta isommissa organisaatioissa se on hyödyllistä.
Arkkitehti on hyödytön hahmo organisaatiossa jos organisaation kehitystoimet saavat velloa mihin suuntaan tahansa. Arkkitehdin on ajoissa kerrottava mitä tehdään ja miten, minkälaisia rajoituksia vaikkapa teknologiavalintojen suhteen on tai onko olemassa jotain sellaisia käytäntöjä, jotka muulla tapaa ohjaavat kehitystä. Välillä mennään korkealla, välillä matalalla.
Arkkitehti on digitaalisessa kehityksessä henkilö, joka siis johtaa sitä että asiat kehitetään oikein.